 |
Loppusanat | ||
|
|
||
 |
|||
|
|||
Loppusanat
Leppävirran ja sen yhdestä kylästä kasvaneen Varkauden kulttuuriympäristö on monin eri tavoin ainutlaatuinen. Alueen luonto on kaunis ja luonto on myös tarjonnut lähtökohdat alueen kehitykselle raaka-aineina, energiana ja kuljetusreitteinä.
Varkaudessa yhden teollisuusyrityksen vaikutus kulttuuriympäristöön on ollut huomattavan voimakas. Kun tämä valveutunut yritys on ottanut vastuulleen työntekijöidensä hyvinvoinnin ja vaikuttanut heidän koko elämänpiiriinsä, on kaupungin lähes koko suunniteltu rakennettu ympäristö muodostanut aikansa taitavimpien suunnittelijoiden luoman kokonaisuuden. Tämä yhtenäinen kokonaisuus on Varkaudessa suurelta osalta edelleen olemassa ja sen rakennuskanta on pohjois-Savossa ja jopa koko maassa ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen arvokas. On luonnollista, että toimivassa ympäristössä tapahtuu muutoksia. Niistä osa on ollut välttämättömiä, osan on ajan kuluminen selkeästi osoittanut lyhytnäköisen hyödyntavoittelun aiheuttamiksi muutoksiksi huonompaan.
Haja-asutusalueen elävänä säilymisen kannalta on tärkeää, että maanviljely ja karjanhoito elinkeinoina säilyttävät kannattavuutensa. Myös etätyön tekemisen mahdollisuuksien parantuminen sekä loma-asutus ja maatilamatkailu saattavat olla tekijöitä, joiden avulla alue pysyy elävänä ja kulttuuriympäristön arvoja voidaan vaalia. Arvokkaiden vanhojen rakennusten ja ympäristöjen ylläpitoon ja korjaamiseen tuleekin myös haja-asutusalueilla suhtautua oikealla vakavuudella, jotta niiden historiallinen ja rakennustaiteellinen arvo säilyy. Kaunis rakennus maisemassa on kuin jalokivi kaulanauhassa.
Leppävirran kylistä monet ovat säilyttäneet elinvoimansa, vaikka useita taloja on myös jäänyt autioksi. Osa muuttovirrasta on suuntautunut kirkonkylään, joka on muutaman viime vuosikymmenen aikana kasvanut väkiluvultaan moninkertaiseksi. Vielä 1970-luvulla suuri osa kirkonkylästä oli peltona. Asumisen, kaupan ja palvelujen keskittyminen kirkonkylään ja tilantarpeen moninkertaistuminen ovat johtaneet ratkaisuihin, joista jotkut ehkä tänä päivänä tehtyinä olisivat toisenlaisia.
Vanhat valokuvat esimerkiksi Varkauden Taulumäeltä kertovat, millaiset monien ihmisten asumisolot olivat vielä viime vuosisadan alkupuolella muualla kuin tehtaan rakentamissa asunnoissa. Niitä katsellessa on helppo ymmärtää, kuinka suuri ero on ollut tällaisten asumusten ja nykymittapuun mukaan sinänsä vaatimattomien tehtaan huoneistojen välillä. On myös helpompi ymmärtää aikanaan vallinnut innostus vanhan tarpeettoman tuntuiseenkin hävittämiseen.
Kerroksellisuus, eli se, että ympäristössämme on monen ikäisiä rakennuksia, jotka sopeutuvat toisiinsa, on rikkaus.
Se vanha rakennuskanta, joka Varkaudessa ja Leppävirralla edelleen on jäljellä, on aikansa parhaimmistoa, joka on osoittanut korkean laatunsa säilymällä tähän päivään asti. Näin ollen sen on myös oltava arvostavan ja kunnioittavan vaalimisemme kohde.
