uusjavanhaikkuna.jpg (58033 bytes) Alkuperäisen mallinenkaan uusi ikkuna ei kykene kilpailemaan vanhan ikkunan kanssa yksityiskohtien siroudessa ja tyylikkyydessä. Oikeanpuoleinen ikkuna on vanha, vasen on vaihdettu.

Toimenpideosa

vrkweikkola1.jpg (148378 bytes)

Weikkolaa korjataan kesällä 2000.vrkweikkola2.jpg (184310 bytes)vrkweikkola8.jpg (160267 bytes)vrkweikkola4.jpg (125770 bytes)vrkweikkola7.jpg (167982 bytes)vrkweikkola5.jpg (166354 bytes)vrkweikkola6.jpg (119103 bytes)

vrkveikkola9.jpg (24696 bytes)

 

Karhulan korjaustyö käynnissä.

vrkkorjaus4.jpg (172492 bytes)vrkkorjaus7.jpg (116087 bytes)vrkkorjaus2.jpg (89027 bytes)vrkkorjaus6.jpg (165093 bytes)vrkkorjaus5.jpg (127529 bytes)

 

 

 

Julkisivumateriaalien kehitys

matertaulu.gif (2989 bytes)

 

Kulttuuriympäristön hoitotoimenpiteet

Rakennuksia kunnostettaessa on yleensä aiheellista pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon aitoa ja alkuperäistä. Eri aikakausina tyypillisiä materiaaleja, ikkunatyyppejä ja julkisivujen pintakäsittelyjä on esitelty oheisessa taulukossa.

Ennen kuin korjaustyöhön ryhdytään, on hyvä hankkia mahdollisimman paljon tietoa rakennuksen historiasta ja pyrkiä käyttämään samoja materiaaleja kuin alun perin on käytetty. Ylipäätään ja vaikka ei erikseen olisi mainittukaan, tulee korjaustöissä pyrkiä siihen, että mahdollisimman paljon alkuperäistä säilytetään ja työt tehdään muutenkin siten, että myöhemmässä vaiheessa alkuperäinen on palautettavissa. Parhaiten tehty korjaus on aina huomaamaton, sellainen, jonka huomaa vasta tarkemman tarkastelun jälkeen jos silloinkaan.

Aitouden säilyttäminen on tärkeää paitsi ympäristön itsensä ja siinä elävien takia, myös siksi, että ympäristö ylipäätään säilyisi. Epäaitojen ja kohteeseen sopimattomien materiaalien käyttö on jo monissa tapauksissa osoittautunut kestämättömäksi ratkaisuksi. Uusien rakennusmateriaalien käyttäytymistä pitkällä aikavälillä ja mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ei voi etukäteen varmasti tietää.

Museoviraston korjauskortit ovat edullisia ja luotettavia tietolähteenä. Niitä voi ostaa tai tilata esimerkiksi maakuntamuseosta ja Museovirastosta.

Vanhojen, tarkkaan valikoiduista materiaaleista käsityönä tehtyjen rakennusosien korjaaminen on parempi vaihtoehto kuin niiden korvaaminen uudisrakentamiseen tarkoitetuilla vakioratkaisuilla tai korvikemateriaaleilla.

Vanhan rakennusosan korjaaminen kannattaa selvittää ainakin vaihtoehtona ennen rakennuksen korjaustyön aloittamista. Se on usein lopputulokseltaan parempi ja taloudellisestikin edullisempi vaihtoehto kuin vanhan rakennusosan hylkääminen ja uuteen korvaavaan vaihtaminen.

Tiilikatteen korjaaminen rikkonaiset tiilet vaihtamalla saattaisi olla taloudellisestikin kannattavampi vaihtoehto kuin koko katteen vaihtaminen. Vanha tiiviistä puusta tehty ikkuna olisi yleensä mahdollista korjata kohtuullisin kustannuksin. Jos ei oman talon vanhoja rakennusosia syystä tai toisesta haluta säilyttää, olisi ne hyvä irrottaa ehjinä ja vaikkapa myydä lehti-ilmoituksen tai internetin välityksellä.

Ennen kuin tehdään päätöstä talon lisälämmöneristämisestä, olisi selvitettävä tilkkeiden ravistumisesta tai eristeiden painumisesta johtuvat lämpövuodot ja lahovauriot. Jo tällaisten vikojen korjaaminen alentaa lämmityskuluja.

Ulkopuolinen julkisivujen lisälämmöneristäminen on toimenpide, jonka seurauksena rakennuksen mittasuhteet kärsivät. Talosta tulee oudon ja turvonneen näköinen, kun julkisivut pullistuvat sokkelin ulkopuolelle ja ikkunatkin useimmiten jätetään siirtämättä uuden julkisivupinnan tasoon. Samalla menetetään kaikki julkisivujen alkuperäinen materiaali: alkuperäinen vuoraus, listoitus jne.

Lisälämmöneristäminen on kallista ja saattaa muuttaa rakennuksen kosteustasapainoa. Seuraukset ovat vaikeasti ennustettavat, pahimmassa tapauksessa tuloksena on julkisivujen lahoaminen pilalle.

Rakennussuojeluavustusta voi hakea vanhan rakennuksen ulkopuoliseen korjaamiseen. Alueellinen ympäristökeskus edellyttää, että korjaustyöstä esitetään hakemuksen yhteydessä suunnitelma ja että korjaustyö tehdään Museoviraston korjauskorttien mukaan. Avustuksia jaettaessa ovat rakennussuojelulain nojalla tai asemakaavalla suojellut kohteet etusijalla ja näiden jälkeen tulevat inventoidut kohteet. Avustukset maksetaan jälkikäteen kuittien perusteella.

 

 

huruslahti3.jpg (753650 bytes)Huruslahti

Maisemanhoitotöitä voisi tehdä etenkin pääteiden varsilla. Vaikka tiet kulkevat monin paikoin hyvin lähellä vettä, ei esteettömiä järvinäkymiä tieltä ole kovinkaan monia. Myös mäkien laella olevat kylät ovat alueelle tyypillisiä. Mäkikylien avara tilavaikutelma säilyy parhaiten, kun tilat pysyvät viljeltyinä. Karjanhoidon loppuminen uhkaa myös maisemia, kun karjan laitumet kasvavat umpeen. Vanhat ja jopa ainoastaan parinkymmenen vuoden ikäiset valokuvat esittävät aivan toisenlaisia maisemia kuin nykyisin on nähtävillä.

Otollisia maisemanhoitokohteita Varkaudessa olisivat esimerkiksi Huruslahden pohja, Leppävirralla Heinävedentien varsi ja Paukarlahti. Paukarlahdessa voisi avata näkymän viitostieltä Melaselle, joka on pitkä ja kapea lahti. Samoin olisi vesakot raivattava ja valtakunnallisesti arvokas viljelymaisema pidettävä avomena.

Maisemanhoitotöitä on tehty Leppävirran Mustinmäessä. Mallia voisi soveltaa muihin mäkikyliin.

Viitostieltä on avattu näkymä järvelle Oravikosken jälkeen siten, että joitakin koivuja on jätetty rajaamaan avautuvaa maisemaa.

Töiden rahoituksesta olisi sovittava tielaitoksen, kuntien ja maanomistajien kesken. Maisemanhoitotöihin on mahdollista hakea maatalouden erityisympäristötukea TE-keskuksesta..

 

NäkymääHuruslahdentieltä Huruslahdelle avataan harventamalla pensoittuneen lahdenpohjan puustoa.

 

 

  huruslahti4b.jpg (406876 bytes)

Perinnebiotooppien hoitoon on maanviljelijöiden mahdollista hakea EU .n maatalouden erityisympäristötukea. Kunnan maataloussihteeri, TE-keskus ja alueellinen ympäristökeskus antavat tietoa perinnebiotooppien hoidosta ja hoidosta maksettavista tuista.

Erityisesti useita Varkauden perinnemaisemia uhkaa viljelyn jo loputtua umpeenkasvu, monet ovat jo pahoin pensoittuneet. Mikäli nämä alueet halutaan vielä kunnostaa ja säilyttää avoimina, olisi kunnostustoimet aloitettava pikaisesti. Laiduneläiminä, siellä missä niitä on, on pääasiassa hevosia. Lampaita on parissa paikassa.

Kaupunki voisi ottaa keskustelun alaiseksi mahdollisuuden hankkia lampaita laiduntamaan alueita, jotka näin tulisivat hoidettua, mahdollisesti asukkailla voisi olla nimikkolampaita, joiden hoidon he rahoittaisivat ja kaupunki järjestäisi hoitajan. Hoitaja voisi olla esimerkiksi varkautelainen tai leppävirtalainen viljelijä.

Hoitotoimenpidesuositukset

Leppävirta

Varkaus

 

Taulukoissa esitetyt tiedot ja havainnot on koottu pääasiassa vuoden 2000 aikana. Maastokäynnit on suoritettu vuoden 2000 alkupuolella. Tietoja on kuitenkin täsmennetty ja päivitetty toukokuulle 2001 asti sitä mukaa kun uutta tietoa on kertynyt.

 

Hoitosuunnitelmat

Kaikkia kohteita korjattaessa, vaikka kohdekohtaisissa ehdotuksissa ei erikseen mainittaisikaan, tulee säilyttää rakennusten alkuperäiset materiaalit ja rakennusosat, tai jos osien kunnostaminen ei ole mahdollista, tulee ne korvata täysin alkuperäisten kaltaisilla.

Jos rakennuksia joudutaan laajentamaan tai muuten muuttamaan, tulee muutosten sopeutua alkuperäiseen ja laajennusosien tulee olla sellaisia, että ne alistuvat alkuperäiselle. Uusia materiaaleja ei tule rakennuksiin lisätä.

Tulee muistaa, että paras korjaus on huomaamaton korjaus.

Ohjauksessa on oltava selvät pelisäännöt, joihin pohjautuen rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot kyetään säilyttämään. On erityisen tärkeää, että kaikki inventoidut rakennukset ja kulttuuriympäristöt saadaan säilytettyä ja pystytään pitämään kunnossa. Korjaustöitä tehtäessä on useissa kohteissa suositeltavaa tehdä palauttavaa restaurointia. On myös valvottava, että muutostyöt, joille haetaan rakennuslupaa, eivät turmele rakennuksia.

seuraava sivu                    edellinen sivu                  etusivulle