Vesistöt, laivareitit
	Leppävirran ja Varkauden alueiden asuttamisen, kehittymisen ja olemassaolon tärkein lähtökohta on ollut niiden otollinen sijainti vesistön varrella. Alueen ensimmäiset asukkaat saapuivat vesitse, vesistö tarjosi runsaasti kalaa, sittemmin koskista saatiin energiaa sahojen ja teollisuuden käyttöön. Vesitie oli pitkään ainoa käyttökelpoinen kulkutie, jonka kanssa rauta- ja maantieliikenne pystyivät kilpailemaan vasta 1920-30-luvulla. Vesitie vaikutti rakentamisen sijoittumiseen - rakennukset pystytettiin mahdollisuuksien mukaan vesireittien varrelle. Vaikka henkilöliikenne onkin nykyisin siirtynyt pyörille ja vesillä kuljetetaan ihmisiä etupäässä vain huvi- ja virkistystarkoituksessa, on vesistö edelleenkin merkittävä puutavaran ja teollisuustuotteiden kuljetusväylä. Taipaleen kanava Varkaudessa yhdistää Haukiveden ja Unnukan, Konnuksen kanava Leppävirralla Unnukan ja Kallaveden. Molemmat kanava-alueet ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Konnuksen ja Taipaleen vanhimmat kanavat ovat Suomen ensimmäiset valtion rakentamat suluilla varustetut, ne on rakennettu 1835-1839. Iältään keskimmäiset kanavat on rakennettu 1860-luvun nälkävuosina hätäaputöinä, tästä muistuttaa paitsi kanava itse, myös nälkään kuolleiden (kanavatyöläisten) hautausmaa Varkausmäessä. Saimaan kanava valmistui 1856, tästä lukien Varkaus ja Leppävirta ovat olleet yhteydessä maailman meriin. Sekä Leppävirta että Varkaus sijaitsevat Saimaan syväväylän varrella. Uusimmat kanavat rakennettiin, kun syväväylä Saimaan kanavan uudelleen avaamisen johdosta tuli tarpeelliseksi 1970-luvun alussa. Kanava-alueet ovat hyvin hoidettuja, siistejä puistomaisia kokonaisuuksia. Niille on keskittynyt myös virkistyskäyttöä. Konnuksen kanava-alueella on ravintola, uittomuseo sekä kalastuspaikkoja laavuineen ja nuotiopaikkoineen. Kokonaisuuteen liittyy myös Konnuksen koski, joka on rauhoitettu. Taipaleen kanava-alueella toimii Varkauden museon alaisuudessa kanavamuseo ja kesäisin kahvio. Taipaleen kanava-alueella käynnissä olevaan kehittämisprojektiin liittyen alueella tehdään ympäristönhoitotöitä, alueen ja kanavien historiasta kertova kanavapolku toteutetaan . Alueen restaurointi pyritään saamaan Museoviraston työohjelmaan. Kanavat ovat todellisia liikenteen solmukohtia, joissa maa ja vesi kouriintuntuvasti kohtaavat, ja nimenomaan sisävesiin liittyviä tyypillisiä kulttuuriympäristöjä, joilla edelleen on liikenteellinen ja taloudellinen merkitys. Ne havainnollistavat hyvin konkreettisesti alueen yhteyttä koko maailmaan. Leppävirran reitti on kuuluisa kauneudestaan, ja yksi Suomen vanhimmista matkailureiteistä kulki vesitse Lappeenrannasta Kuopioon. Vuonna 2000 s/s Paul Wahl tekee Varkaudesta käsin risteilyjä ja tilausmatkoja. Taipaleen kanavan 160-vuotisjuhlaa vietettiin kesällä 2000. Leppävirran Höyrylaivaosakeyhtiön laivalaitureita vuonna 1905: Juonionlahti, Puutosniemi, Pitkälahti, Räisälänlahti, Dahlströmin ranta, Mustalahti, Kuhastenlahti, Puutossalmi, Kiekkalanniemi, Kotkalahti, Hyvärilänniemi, Paukarlahti. Albert Krankin höyrylaiva Jaakko (rv. 1895) kulki vuosisadan vaihteessa Varkaudesta Kuopioon. Ensimmäiset välilaiturit Kopolanniemi ja Kopolanvirta. Lisäksi Leppävirta, Konnuksen kanava, Hyvärinsalmi, Hyvärilänniemi ja Puutosniemi. Laivat kuljettivat matkustajia ja kaikkea mahdollista tavaraa. Alueen halki kulkevat vesireitit on esitetty kartassa. Konnuksen kanavalla toimii maalle vedetyssä vanhassa lotjassa uittonäyttely. seuraava sivu                   edellinen sivu               etusivulle