Museoviraston ja ympäristöministeriön
tekemään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen
selvitykseen vuodelta 1993 on Varkaudesta sisällytetty Varkauden tehtaat, Päiviönsaari,
Kommila-Kosulanniemen asuntoalue, KäärmeniemiLehtoniemi, Taipaleen kanavat ja
Könönpellon invalidikylä. Leppävirran valtakunnallisesti merkittäviksi luokitellut
rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Leppävirran kirkko ympäristöineen, Leppävirran
kirkonkylän ranta-alue, Nikkilänmäen museotie, Sorsakosken teollisuusmiljöö,
Konnuksen kanavat, Mustinmäen mäkikyläasutus, Kotalahden kaivoskylä sekä Paukarlahden
kylä. Selvitystä päivitetään tätä kirjoitettaessa ja siitä on poistettu ainakin
Käärmeniemi- Lehtoniemi. Museoviraston ja Enso Oyj:n välillä on sopimus Enson
omistaman arvokkaan rakennuskannan suojelemisesta.
Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisen
maatalouden harjoittamisen seurauksena syntyneitä alueita. Ne jakautuvat rakennettuihin
maisemakohteisiin sekä perinnebiotooppeihin, joita ovat esimerkiksi kedot, niityt,
metsälaitumet ja haat.
Perinnebiotooppeja hoidetaan laiduntamalla
karjalla ja pientä osaa niittämällä. Perinnebiotooppeja kohtaava pahin uhka on
laiduntamisen loppuminen ja siitä seuraava umpeenkasvu. Umpeenkasvun seurauksena
tyypillinen lajisto häviää vähitellen.
Jäljelläolevat perinnebiotoopit on inventoitu
koko maassa 1990-luvulla, Pohjois-Savon inventoinnin tuloksista on tehty julkaisu
Pohjois-Savon perinnemaisemat, joka on julkaistu keväällä 2000.
Leppävirralta löytyi selvityksen yhteydessä
arvokkaita perinnebiotooppeja 43 kpl, yhteensä 167 ha. Perinnebiotoopit on merkitty
kartalle siten, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet on merkitty
alueina, paikallisesti arvokkaat pisteinä.
Varkauden perinnemaisemakohteet ovat lähinnä
paikallisesti merkittäviä. Kohteita ovat Pussilanjoen karjalaisviljelmät,(pahoin
pensoittunutta) Rauhalan tila (pihapiiri hoidettu, pellot pensoittuneet), Lapinmäen tila
(peltoalaa vielä viljelyksessä), Sinikonniemen tila (peltoalaa vielä viljelyksessä,
laivaväylälle näkyvä paikka, joten maisemallisesti merkittävä) Lapinniemen
tila,(ainakin kanoja nähty, viljely päättymässä?) Kinnarin Kopola (ainakin hevosia),
Kopolanniemen tila (hevosia), Alakinnarin tila,(lampaita, hevosia) Kurolantien
varsi(?)(syvä kanjoni, jossa viljelyn päättymisestä ei vielä kovin pitkää aikaa,
osittain umpeenkasvanutta), Humalniemi(osin pusikoitunut,ei enää viljelyksessä)
Hanhenkaula(ei enää viljelyä), Ruokojärven kylä(joissakin taloissa hevosia),
Pitkälänniemi (pellot kaavoitettu tonttimaaksi?), Hasinmäki.
Varkaudesta mahdollisesti vielä löytyvillä perinnebiotoopeilla
ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Mikäli tällaisia alueita on, ne tulisikin
pikaisesti inventoida. Todennäköisimpiä sijaintipaikkoja ovat edellä luetellut.
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on
esitelty ympäristöministeriön julkaisussa Arvokkaat maisema-alueet (Mietintö 66/1992).
Maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä on Valtioneuvosto tehnyt
periaatepäätöksen 5.1.2000.
Valtakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä
maisema-alueita on koko Pohjois-Savossa seitsemän kappaletta. Näistä peräti kaksi
sijaitsee Leppävirralla. Tämä on osoitus siitä, että kunnan maisemien kauneus on
virallisesti tunnustettu valtakunnallisella tasolla. Leppävirran Mustinmäki-Tahvanala on
alueelle tyypillinen mäkikylä, Paukarlahti toista tavallista kylätyyppiä edustava
rantakylä. Mustinmäki-Tahvanalan maatilat ovat edelleen viljelyksessä ja alueellisen
ympäristökeskuksen tuella on alueella järjestetty monenlaista toimintaa maisema-alueen
kunnossa pitämiseksi. Sitä vastoin Paukarlahdessa on maanviljely useilla tiloilla
päättynyt ja alue on hyvää vauhtia kasvamassa umpeen. Surullista kehitystä todistavat
kuvaparit, jossa ovat rinnakkain ainoastaan 13 vuotta sitten ja tänä vuonna samoilta
paikoilta otetut kuvat. Arvokkaan maisema-alueen säilyttämiseksi olisi pikaisesti
ryhdyttävä toimiin. Alueella saattaisi hoidettuna olla matkailullistakin merkitystä.