Tanja Kröger 03A

AK12

Kuin yö ja päivä

 

Niina: Voi helvetti ku mua ärsyttää se eukko.

Anna: Siis kenestä sä tällä kertaa puhut?

Niina: Siis täh? Etkö sä oikeesti oo kuullu siitä? Noh, se Miia, joka vaihtaa miehiä ku sukkiaan, oli menny yrittämään sitä Jussia, joka on ollu varattu jo niin ku ikuisuuden. Miten se kehtaa?

Anna: Jaa. No onkohan toi ny edes totta? Mistä sä tollasta kuulit?

Niina: No kaikkihan siitä puhuu. Tai no, ethän sä oo oikein perillä näistä asioista.

Anna: So what? Pitäskö mun sitten olla perillä? Kuule on mulla paljon muutaki ajateltavaa ku jotkut helvetin juorut, jotka tuskin edes pitää paikkansa.

Niina: Ai sulla muka jotain ajateltavaa? Jotkut läksytkö sun mielessäs pyörii vai?

Anna: No vaikka läksyt, mieluummin. Turha sun mua on ruveta arvostelemaan, jos mua ei satu kiinnostamaan, kuka teki sitä ja kuka tätä. Jos nyt välttämättä haluut tietää, niin tässä se tulee: mun mummi kuoli viime sunnuntaina sydänkohtaukseen…

Niina: Mikäs tossa ny niin kauheeta edes on? Sehän oli vaan vanha höppänä se mummis. Ettehän te edes ollu kovin läheisiä..

Anna: Niin, enhän mä nähnykään sitä ku viikottain tai joskus jopa päivittäin…Aika kylmästi sanottu sulta!

Niina: No anteeks ny hirveesti. En tienny, et se mummeli merkitsi sulle niin paljon.

Anna: Ei se mitään. Sä oot sä…

Niina: No mitäs sä ny tolla tarkotit? Pidätkö sä mua idioottina vai?

Anna: En mä sua idioottina pidä. Antaa olla. Mitäs meinasit tänään?

Niina: No mitäs luulisit!? Tänään on perjantai!!

Anna: Sepä kiva. Mun pitää ny kuitenkin lähtee. Mut nähään!

Niina: (kuiskaa perään) Nii varmaan, mäki luulen… Mä en mitään muuta inhoo niin paljon ku yhtä tylsiä ihmisiä ku Anna.